Valmistelija
Kimmo Lämsä, tekninen johtaja, kimmo.lamsa@enontekio.fi
Perustelut
Elinvoimalautakunta valitsi §9 24.1.2023 Hetan kaukolämpölaitoksen rakennuttajaksi Planora Oy:n, tällöin hankkeen toteuttamismuotona oli KVR-urakkamuoto. Toteutusajankohdan siirryttyä vuodelle 2024, on mahdollista toteuttaa hanke jaettuna urakkana. Planora Oy:n kanssa on neuvoteltu alustavasti, jotta Heidän alkuperäistä sopimusta voidaan päivittää vastaamaan jaetun urakan sisältöä. Urakoiden pääjako noudattaa seuraavaa:
1. Maa- ja perustusurakka
- Urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja luovuttaa valmiit perustukset rakennusurakoitsijalle
- Suunnitelmat (tarjouspyyntöä varten) ja kyselyaineisto Planora Oy, rakennusaikainen valvonta kunta.
2. Rakennusurakka
- Jatkaa pääurakoitsijana, rakennusurakka sisältäen rakennuksen LVI- ja sähkötyöt.
- Rakennesuunnitelmat (tarjouspyyntöä varten) ja kyselyaineisto Planora Oy, rakennusaikainen valvonta kunta.
3. Prosessi (kattila)urakka (alistetaan rakennusurakoitsijalle)
- Biokattilat
- Polttoaineen käsittelylaitteet (tangot ja kuljetin)
- Prosessiputkistot
- Prosessisähköistys
- Kyselyaineistot (tarjouspyyntöä varten) ja kilpailutus sekä rakennusaikainen valvonta, Planora Oy.
Hankkeen ensimmäinen kilpailutettava osa on prosessi(kattila)urakka, jonka valinnan jälkeen suunnittelut muiden hankkeen urakoiden osalta voivat käynnistyä ja saadaan kilpailutettua.
Valtuusto korotti lämpölaitoksen investointimäärärahaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti §60 21.6.2023 mutta samalla muutetun päätösehdotuksen mukaisesti päätti että laitoksesta pitää tehdä (MW) isompi, viitaten että kaukolämpöverkostoon voisi liittyä omakotitaloja sekä Hetan hoivayksikkö.
Kaukolämpöverkoston tehontarvetta on selvitetty: 27.1.2016 valmistuneessa kaukolämpötoiminnan laajennusselvityksessä sekä 23.3.2018 valmistuneessa maalämpötoiminnan kannattavuusselvityksessä. Kumpikin selvitys on esitelty ja läpikäyty vuosien aikana useamman kerran, lautakunta-hallitus-valtuusto-esittelyissä kuin myös Enontekiön Vesihuolto Oy:ssä sekä Enontekiön kunnan asunnot Oy:ssä. Viimeisimmän esittelyn ja yhteenvedon kaukolämpötoiminnan tilanteesta tekninen johtaja on valmistellut ja toimittanut kunnanjohtajalle 27.3.2020 kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Ko. aineistosta jo käy ilmi että nykyisille kaukolämpöasiakkaille rakennettavaan biolämpökeskukseen tulisi peruskuormakattilaksi 0,85 MW:n biokattila sekä vara- ja huippu-ajan lämmöntuotantoon 1,0 MW:n kevyt- öljykattila.
Nykyisten asiakkaiden lisäksi keskusta-alueen asemakaavan rakennusoikeuden rakentuminen vaatisi vastaavasti peruskuormakattilaksi 1,30 MW:n biokattila sekä vara- ja huippu-ajan lämmöntuotantoon 1,5 MW:n kevytöljykattila.
Mikäli peruskuormakattilaksi valittaisiin 2,0 MW:n biokattila sekä vara- ja huippu-ajan lämmöntuotantoon 2,0 MW:n kevytöljykattila, laitoksen vaatima kuormitus, tarkoituksenmukaisesti toimiakseen, käytännössä tarkoittaisi kaukolämpöverkoston laajentamista ja verkostoon liittymistä, linjan varrelta, kaikilta rakennuksilta väliltä: Tunturi-Lapin luontokeskus – paloasema. Näin pitkän verkoston rakentaminen, pienillä tehontarpeilla ei ole taloudellisesti kannattavaa.
1,0 MW teho kattaa yli 80 omakotitalon huippulämmitystehontarpeen.
Nykyinen biokattila on lähtötietojen mukaan 1,0 MW, polttoaineena hake 45% kosteusprosentilla. Käytettäessä polttoainesekoitteena 50% turvetta ja 50% haketta, on katettu myös huipputehontarve, jonka arvioidaan olevan 1,5MW, ilman öljykattiloiden apua. Nykyisellä biokattilalla on myös pystytty kattamaan arvioitu minimitehontarve 100 kW. Edellä olevan johdosta voidaan todeta että nykyinen kattila on nykyiseen tilanteeseen ja käyttötavalla optimaallinen, tosin yli 1,0 MW tehoilla laitoksen hyötysuhde laskee jyrkästi lisäten polttoaineen kulutusta.
Uuden laitoksen biokattilan tehoksi on määritetty 1,5 MW, millä katetaan Hetan keskustan rakentuminen ml. Hetan hoivayksikkö sekä alueen omakotitaloja, mikäli se osottautuisi taloudellisesti kannattavaksi laitoksen elinkaaren aikana. Laitos varustetaan lisäksi 2,0 MW kevytöljykattilalla millä varaudutaan mahdollisiin häiriötilanteisiin sekä katetaan kesäajan minitehon tarve sekä talven huipputehon vaatimat piikit. Biokattilan mitoituksella pyritään kattamaan mahdollisimman suuri osa verkoston vuosittaisesta energiankulutuksesta, huomioiden biokattilan tehokas käyttö, laskennallinen tavoite on kattaa n. 90% kulutuksesta.
Tulee myös huomioida että kun biokattilan mitoitustehona (kilpitehona) on 1,5 MW, polttoaineen ollessa hake 45% kosteusprosentilla, niin laitos toimii 20% miniteho – 120% huipputehoalueella kilpitehosta, em. polttoaineella. Kuivemmalla polttoaineella sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa sallitun turpeen käytöllä päästään jo lähelle 2,0 MW tehoa.
Ylisuuren biokattilan hankinta aiheuttaa laitoksen epätehokkaan käytön sekä nostaa tarpeettomasti energianhintaa kuluttajille.
Ehdotus
Esittelijä
Kimmo Lämsä, tekninen johtaja, kimmo.lamsa@enontekio.fi
Elinvoimalautakunta päättää muuttaa §9 24.1.2023 päätöksen KVR-urakkamuodosta jaetuksi urakaksi esittelytekstin mukaisesti. Tekninen johtaja valtuutetaan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan päivitetty sopimus Planora Oy:n kanssa, sekä hankkimaan maa- ja perustus- sekä rakennusurakan työnaikaisen valvonnan (sähkö-lvi-rakennus) tarkoituksen mukaisimmalla tavalla.
Em. Palveluhankinnat alittavat sekä erityisalojen (ml. vesi- ja energianhuolto) hankintalain §13 mukaisen kynnysarvon tavara- ja palveluhankinnasta (431 000€), että hankintalain §25 mukaisen kansallisen kynnysarvon tavara- ja palveluhankinnasta (60 000€).
Tekninen johtaja valtuutetaan valmistelemaan ja kilpailuttamaan hankkeen urakat ja elinvoimalautakunta tekee erilliset valintapäätökset urakoiden osalta kilpailutuksien jälkeen.
Elinvoimalautakunta antaa tämän selvityksen uuden laitoksen tehonmitoituksesta kunnanhallitukselle.
Tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa.