Kunnanhallitus, kokous 19.9.2023

Perustelut

Lapin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin pyytää kuntien kannanottoa ruokahuollon palvelujen järjestämiseen. Lapin hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Hyvinvointialueen tulee järjestää erilaisia tukipalveluja osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Ruokahuollon palveluja tarjotaan asiakkaille/potilaille eri palveluyksiköissä, joita ovat sairaalat, terveyskeskukset ja asumispalveluyksiköt. Lisäksi ruokahuollon palveluja tarjotaan kotiin esim. kotipalvelun asiakkaille. Hankintalaki ei mahdollista sitä, että esimerkiksi kunnan keskuskeittiö tuottaisi ruokahuollon palveluja sekä kunnan että hyvinvointialueen palveluyksiköihin.

Tulevassa palveluiden järjestämisessä on tunnistettu muutamia päävaihtoehtoja sekä niiden uhkia ja mahdollisuuksia:
1) Kunta tuottaa tarvitsemansa ruokapalvelut (koulut ja päiväkodit) omana palveluna tai muulla tavoin esimerkiksi kilpailuttamalla tarvitsemansa palvelut.
Oma tuotanto on riippumatonta muista toimijoista. Kaikki ratkaisut ovat omissa käsissä. Uhkana on yksikköhintojen nousu tuotantomäärien laskiessa. Käytännössä ruokapalvelujen toiminta joudutaan tässä vaihtoehdossa minimoimaan kesäkuukausien ajaksi ja niistä voi seurata henkilöstövaikutuksia.
2) Hyvinvointialue tuottaa tarvitsemansa ruokapalvelut (soten) omana tuotantona tai muulla tavoin. Hyvinvointialueen kannalta ruokapalvelujen järjestäminen pelkästään omana palveluna olisi erittäin haasteellista, mikäli toiminnan tulee olla käynnissä 1.1.2023. Suurimmat haasteet tulevat tilakysymyksistä, koneista, laitteista ja henkilöstöstä. Hyvinvointialue voi myös kilpailuttaa tarvitsemansa palvelut markkinoilla. Kilpailuttamisen lopputulos voisi olla hyvin monitahoinen. Isoimmat kohteet kiinnostavat eniten, pienimpiin ei välttämättä saisi tarjouksia lainkaan.
3) Kunnat ja hyvinvointialue perustavat yhteisen sidosyksikön, esimerkiksi osakeyhtiön, joka tuottaa palveluja kunnille, ostaa tarvittaessa palveluja kunnilta, tuottaa palveluna hyvinvointialueelle ja ostaa tarvittaessa palveluja hyvinvointialueelta (ns. inhouse sidosyksikkö). Yhteinen sidosyksikkö, esimerkiksi osakeyhtiö, mahdollistaisi nykyisten resurssien käytön myös jatkossa. Käytännössä ruokapalvelut siirrettäisiin liikkeenluovutuksella esim. osakeyhtiön toiminnaksi ja toiminta jatkuisi aiempien resurssien avulla. Kunta ja hyvinvointialue ostaisivat palvelun sidosyksiköltä ja sidosyksikkö tarvitsemansa palvelut kunnilta tai hyvinvointialueelta. Sidosyksikön kohdalla yksi merkittävä kysymys on se, miten pienimpien kuntien vaikutusvalta voidaan todellisuudessa taata sidosyksikköaseman vaatimusten mukaisesti.
4) Jokin muu vaihtoehto. Muu vaihtoehto voi olla jokin edellisen kohtien 1 - 3 yhdistelmä esim. alueelliset sidosyksiköt tai muu alueellisesti rajattu ratkaisu. Kunta voi myös teoriassa perustaa markkinoilla toimivan osakeyhtiön, joka voisi osallistua mahdollisiin hyvinvointialueen kilpailutuksiin. Samalla kunnan tulee tällaisessa tilanteessa avata omat palvelutarpeet markkinaehtoiselle kilpailulle.

Enontekiöllä on tällä hetkellä kolme valmistuskeittiötä: 

Hetan alueen valmistuskeittiöt (Ala-aste, yläkoulu, lukio ja Luppokodin keittiöt) yhdistettiin keskuskeittiöksi vuonna 2003. Keittiö toimii vuonna 2005 remontoiduissa tiloissa koulukeskuksessa. Laitteistoa on osittain uudistettu ja muutettu käyttötarkoituksen mukaisesti, mm. uunikapasiteettia nostettu. Keittiöiden yhdistyttyä Luppokodin keittiö muuttui jakelukeittiöksi, päiväkoti Riekossa toimii myös jakelukeittiö.

Keskuskeittiöltä lähtee ateriapalveluja varhaiskasvatukseen, koulukeskukseen, ikääntyneiden yksikköön Luppokodille, kotipalveluaterioita asiakkaiden kotiin, toimintakeskus Hyrylään, sekä henkilöstöaterioita kunnan ja terveysaseman henkilöstölle. Päivittäinen ateriamäärä on keskimäärin 250 ateriaa / arkipäivä. Lisäksi valmistetaan viikonlopuiksi ateriat niin Luppokodille kuin kotipalveluasiakkaille, normaali viikonlopun tarve on n. 115 ateriaa. Lisäksi toimintaan kuuluvat koululaisten välipalat, kokoustarjoiluja ja erilaisten kunnan tapahtumien ruokahuoltoon osallistuminen. 

Kaksi muuta keskuskeittiöön alaista valmistuskeittiötä ovat Karesuvannon ja Kilpisjärven kouluilla. Näistä keittiöistä toimitetaan ruokaa koulujen lisäksi myös varhaiskasvatukseen ja kotipalveluaterioita vanhuksille tarpeen mukaan. Karesuvannossa ateriamäärä on noin 50 ateriaa koulupäivinä, Kilpisjärvellä ateriamäärä on n. 30 ateriaa koulupäivinä. Pitkät välimatkat ovat olennainen syy keittiörakenteen ylläpitämisessä tällä laajuudella. Järjestelmällä pidetään yllä myös varautumista poikkeusolojen ruokahuollon hoitamiseen koko kunnan alueella.

1. Mikäli Enontekiöllä keskitettäisiin ateriapalvelu pelkästään varhaiskasvatuksen ja koulun tarpeeseen, se tietää yksikköhinnan nousua, koska ateriamäärät pienenevät.  Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen lapsimäärien ja koulujen oppilasmäärien väheneminen lisää suuntausta edelleen. Vaikutus henkilöstöön on pienentävä, lähiruoan käyttö vähenee valmistettavien ateriamäärien pienentyessä. Yksin toimivalle pienelle kunnalle tuo haastetta myös kilpailukyvyn heikkeneminen hankintojen osalta, kun hankintamäärät ovat pieniä. 

2. Mikäli hyvinvointialue kilpailuttaisi omat palvelut, riskinä on, ettei tänne saada tarjouksia. Täällä ovat pitkät välimatkat ja pienet ateriamäärät, mitkä nostavat kustannuksia verrattuna isompien paikkakuntien ruokapalveluihin. Hyvinvointialueen ruokapalveluihin siirtyisi Luppokodin, toimintakeskuksen, hyvinvointialueen henkilöstön ja kotipalvelun ateriat Hetassa. Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä hyvinvointialueen ruokapalveluihin siirtyisi kotipalveluateriat. Koska täällä ei ole lähistöllä sote-puolen keittiötä, ruoka tulisi kauempaa. Tällöin oman alueen lähiruoan käyttömahdollisuus muuttuu epävarmaksi. Työpaikkojen väheneminen voi olla myös mahdollista. 

3. Liittyminen kuntien yhteiseen sidosyksikköön, in house -malliin.Tällä toimintamallilla siirtyminen hyvinvointialueen 1.1.2023 muutos asiakkaille ei näkyisi, aterioita tuotetaan olemassa olevista keittiöistä edelleen kaikille ikäryhmille. Mahdollisuutena on myös yhteistyön lisääntyminen niiden kuntien kanssa, jotka lähtevät tätä toimintamallia toteuttamaan. Saadaanko toimintamallilla kustannussäästöjä, jotka hyödyntävät kuntaa jatkossa? Yksi isompi toimija on vahvempi isommalla volyymilla. Pienen kunnan vaikutusvalta isommassa yhtiössä, miten saadaan oma ääni kuulumaan?

4. Kunnan oma yhtiö olisi kilpailutuksessa samalla viivalla muiden kilpailutukseen osallistuvien kanssa. Hyvinvointialue hankkii ateriat kilpailussa parhaiten pärjäävältä. Meillä on lisäksi pienet määrät, ei houkuttele kilpailuun. Paikkakunnalla tai lähialueella ei ole toimijoita, mitkä olisivat potentiaalisia ruokapalvelun tarjoajia kuntien joukkoruokailuun. Vanhusruokailussa tarvitaan esimerkiksi erikoisruokavalioita ja rakennemuunnettuja ruokia päivittäin, ruokapalvelun tuottajalla tulee olla osaamista myös tällä alueella. 

Perustelut

Selostus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Muutokseen liittyvän lainsäädännön vuoksi kunnat eivät voi tuottaa suoraan ateriapalveluja hyvinvointialueelle tai päinvastoin, vaan toiminta on yhtiöitettävä. 

Lapin hyvinvointialue perusti Lapin Ateriapalvelut Oy -nimisen yhtiön kesäkuussa 2022 ja tämän yhtiön osakkaiksi pyydettiin kuntia Lapin alueelta. Aluehallitus on 14.9.2022 § 259 pyytänyt yhtiön osakkaiksi tulevia kuntia tekemään päätöksen osakkaaksi liittymisestä 31.10.2022 mennessä. Lisäksi aluehallitus pyysi, että kunnat, jotka eivät halua liittyä yhtiöön, käynnistävät omien ruokapalvelujensa yhtiöittämisen. 

Keskusteluja on käyty valmistelun aikana hyvinvointialueen valmistelijoiden ja kuntien välillä sekä kunnan sisällä ja Lapin Ateriapalvelut Oy:n osakkaiksi on liittymässä vain muutama kunta tämän hetken tietojen mukaan. Esimerkiksi Sodankylän kunta perustaa oman ateriapalveluja tuottavan in-house-yhtiön, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n.

Perustelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Muutokseen liittyvän lainsäädännön vuoksi kunnat eivät voi tuottaa suoraan ateriapalveluja hyvinvointialueelle tai päinvastoin, vaan toiminta on yhtiöitettävä. Hyvinvointialueiden tukipalveluita koskeva siirtymäaikasääntely on mahdollistanut, että siirtymäkaudeksi 2023 on Enontekiön kunnan ja Lapin hyvinvointialueen kanssa tehty palvelusopimus, minkä kautta ruokapalveluja voidaan antaa hyvinvointialueelle puolelle 31.12.2023 saakka. Sopimuksella on varmistettu ateriapalveluiden turvallinen jatkuvuus.

Kunta tuotta ateriapalveluita pääasiassa kouluille, varhaiskasvatukseen ja Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Ateriamääristä 58 % valmistetaan kunnan omaan toimintaan ja 42 % hyvinvointialueelle sote-aterioina. Suhde tulee muuttumaan oppilasennusteen mukaisesti siten, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen osuus tulee laskemaan tulevina vuosina.

Enontekiön kunta on tarkastellut eri vaihtoehtoja yhtiöittämisessä, mutta varsinaista yhtiöittämisprosessia ei ole aloitettu. Kunnan on elokuussa aloitettava varsinainen yhtiöittämisprosessi, jotta ateriapalveluiden jatkuvuus saadaan turvattua ennen siirtymäkauden päättymistä. 

Enontekiön kunnalle on toiminnallisesti järkevää yhtiöittää ateria- ja puhtauspalvelut samaan yhtiöön koska ao. palveluissa on yhdistelmätyöntekijöitä, jotka tekevät molempia palveluita. Myös esimiestyö jakautunut sekä ruokahuoltoon että puhtaanapitoon. Ateria- ja puhtauspalveluissa sijaisuuksia on voitu tehdä sisäisesti palveluiden työntekijöiden kesken. Tulevaisuudessa kunta voisi myydä siivouspalveluita myös hyvinvointialueelle esimerkiksi satunnaisiin sijaisuuksiin. Ateriapalvelujen yhteydessä myös logistiikkapalvelut siirtyvät perustettavaan yhtiöön.

Enontekiön kunta on käynyt neuvotteluja Pellon ja Muonion kanssa yhteisestä ateria- ja puhtauspalveluyrityksestä. Osakkaaksi halutaan myös hyvinvointialue. Yhteisen yhtiön vahvuutenamaantieteelllisesti laajempi toiminta-alue sekä isompi tuotantomäärä, jolloin yksikköhinnat pysyvät maltillisina.