Kunnanhallitus, kokous 31.3.2025

Perustelut

Enontekiön kunta on ostanut Metsähallitukselta maata Kilpisjärveltä. Alue on osoitettu ehdotusvaiheen yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja sinne on tarkoitus asemakaavoittaa uusia rakennuspaikkoja vakituisen asumisen tarpeisiin. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan kulkuyhteyden järjestämistä alueelle Pulmusentien kautta. Samassa yhteydessä viereiselle Metsähallituksen omistamalle maalle on tarkoitus kaavoittaa rakennuspaikkoja matkailun tarkoituksiin. Uudet rakennuspaikat tuovat helpotusta Kilpisjärven tonttipulaan ja tukevat alueen matkailun kehittämisedellytyksiä. Tavoitteena on myös huomioida alueen luontoarvot ja ohjata rakentamista kaavamääräyksillä mahdollisimman hyvin maisemaan sopivaksi.

Suunnittelualue on pääosin valtion (14 ha) ja kunnan (vajaa 12 ha) omistuksessa. Kaavamuutosalueella on lisäksi yksityisomistuksessa oleva rakennettu korttelialue.

Kunnan ja Metsähallituksen välinen maankäyttösopimus laaditaan sitovana ennen asemakaavan hyväksymistä.

Ko. asemakaavan ja asemakaavamuutoksen valmistelussa on seuraavat vaiheet: 1) Kunnanhallitus päättää kaavamuutoksen vireilletulosta sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 2) Kunnanhallitus asettaa kaavaluonnoksen nähtäville (30 vrk). Mahdolliset mielipiteet ja lausunnot otetaan huomioon. 3) Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville (30 vrk). Mahdolliset muistutukset ja lausunnot otetaan huomioon. 4) Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen kunnanhallituksen esityksestä. 5) Valitusmahdollisuus. 6) Kaavamuutoksen voimaantulo.

Perustelut

Kilpisjärven Saanajoen asemakaava on etenemässä valmisteluvaiheen kuulemiseen.

Enontekiön kunnanhallitus on päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä kokouksessaan 5.4.2022 (§ 81). Vireilletulokuulutus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 20.4.2022 alkaen.

Asemakaavalla laajennetaan Kilpisjärven asemakaava-aluetta. Kaavoitettava alue sijoittuu Enontekiön kunnan Kilpisjärven kyläkeskuksen pohjoispuolelle ja on kooltaan noin 21 hehtaaria. Suunnittelualue on rakentamatonta tunturikoivikkoa rajautuen etelässä olemassa olevaan asutukseen ja lännessä Kilpisjärveen. Suunnittelualueen halkaisee valtatie 21 ja alueella on lisäksi moottorikelkkaura. Saanajoki laskee Kilpisjärveen suunnittelualueen kohdalla.

Asemakaavalla osoitetaan rakennuspaikkoja vakituisen asumisen ja matkailun tarkoituksiin. Alueelle muodostuu neljätoista ohjeellista pientalotonttia (kaksi AP -tonttia ja kaksitoista AO -tonttia) sekä neljä matkailupalvelujen tonttia. Asumiseen varattujen korttelialueiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 2,7 ha ja rakennusoikeus 4 680 kerrosalaneliömetriä. Matkailupalvelujen korttelialueita on yhteensä noin 3,4 hehtaaria ja rakennusoikeutta niissä on yhteensä 10 000 kerrosalaneliömetriä. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 14 680 kerrosalaneliömetriä. Rakentamista ohjataan maisemaan sopivaksi kaavamääräyksillä, jotka ovat pääosin samat kuin Kilpisjärven aikaisemmissa kaavoissa. AO -korttelin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen ja korkeintaan kaksi talousrakennusta.

Suunnittelualue on valtion (14 ha) ja kunnan (7 ha) omistuksessa. Valtion maiden osalta hallinnoivat viranomaiset ovat Metsähallitus ja valtatien osalta Liikennevirasto. Matkailupalvelurakentaminen osoitetaan Metsähallituksen hallinnoimalle alueelle. Kunnan ja Metsähallituksen välinen maankäyttösopimus laaditaan sitovana ennen asemakaavan hyväksymistä.

Perustelut

Selostus

Kilpisjärven Saanajoen asemakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa Kilpisjärvelle uusia rakennuspaikkoja vakituisen asumisen ja matkailun tarkoituksiin. Uudet rakennuspaikat tuovat helpotusta Kilpisjärven tonttipulaan ja tukevat alueen matkailun kehittämisedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on, että kaavoituksessa huomioidaan alueen luontoarvot ja ohjataan rakentamista kaavamääräyksillä maisemaan sopivaksi.

Kunnanhallitus käsitteli asemakaavaluonnoksen 25.4.2023 § 101 ja luonnos on ollut nähtävillä MRL 62 §:n sekä MRA 30 §:n mukaisesti 9.5. – 9.6.2023 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta antoivat lausunnon Kilpisjärven kyläyhdistys ry, Käsivarren paliskunta, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät ja Saamelaismuseo Siida. Lisäksi kaavaluonnoksesta jätettiin yksi kirjallinen mielipide.

Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavan sisältöön tuli runsaasti muutoksia. Kaavaluonnoksesta annetun palautteen ja sidosryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta rakennuskorttelien ja katualueiden rajauksia muutettiin. Valtion maalla Saanajoen pohjoispuolella valtatien itäpuolinen matkailupalvelujen kortteli (RM) poistettiin ja alue muutettiin kokonaan lähivirkistysalueeksi (VL). Valtatien ja Kilpisjärven väliin jääviä matkailupalvelujen kortteleita laajennettiin, Saanajoen eteläpuolella järven rantaan kaavaehdotuksessa osoitettiin matkailupalvelujen sijaan omakotitontteja (AO). Kunnan maalla omakotitonttien rajauksia muutettiin ja kortteli 60 muutettiin rivitalokortteliksi.

Sinirinnantietä lyhennettiin siten, että se ei ylitä luonnontilaista puroa. Kaavakartalle lisättiin uusina katuina Kivitaskuntie ja Saanajoenkuja.

Myös luontokohteiden rajauksiin ja niitä koskeviin kaavamääräyksiin tehtiin muutoksia. Kaavakartalle lisättiin uusi vesilaissa tarkoitettu luonnontilainen lähde. Purojen varsien luo-merkinnän selitykseen lisättiin tieto, että puron uoman vaarantaminen on vesilailla kielletty. Kaavamääräyksiin muutettiin lähteiden ympärille jätettäväksi suojaetäisyydeksi 20 metriä. Natura-alueen nat-merkinnän selitykseen lisättiin määräys, että alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

Kaavaselostukseen on täsmennetty Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia sekä konkretisoitu heikentävien vaikutusten välttämis- ja lieventämistoimia.

Kaavamääräys nro 10 muutettiin seuraavanlaiseksi: alueen rakennuspaikkojen on liityttävä yhteiseen vesi- ja viemäriverkkoon.

Kaavakartalle lisättiin seuraava kaavamääräys: kaikki jätevedet on johdettava viemäriverkostoon. Jos rakennusta ei sen korkeusasemasta johtuen voida liittää viettoviemärillä viemäriverkostoon, tontin omistaja tai haltija vastaa kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamisesta ja ylläpidosta.

Kaavaselostukseen korjattiin keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vuoden 2022 tilanteen mukaiseksi. Liittymien sijainteja muutettiin siten, että liittymät eivät ole vastakkain toistensa kanssa. Liittymiä on myös yksi vähemmän kuin luonnosvaiheessa, kun kortteleihin 62 ja 63 kulku on osoitettu samasta liittymästä. Valtatietä hallinnoivaksi viranomaiseksi korjattiin Väylävirasto.

Kaavaselostuksen perustiedoista on poistettu virheellinen tieto, että kyseessä olisi kaavamuutos.

Melualueiden kartat ja havainnekuvat päivitettiin vastaamaan kaavaehdotusta. Maisemavaikutusten arviointia täydennettiin.