Kunnanhallitus, kokous 31.3.2025

Perustelut

Selostus

Kilpisjärven yleiskaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen.

Osayleiskaavoitus on kuulutettu vireille 8.3.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.3.2012 alkaen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 27.3.2012.

Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.9.-30.9.2012 välisen ajan osallisten ja muiden kunnan jäsenten mielipiteen kuulemista varten (valmisteluvaiheen kuuleminen).

Valmisteluvaiheessa lausunnon antoivat Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Museovirasto, Metsähallitus, Saamelaismuseo Siida, Saamelaiskäräjät ja Geofysiikan observatorio. Mielipiteitä esitti kolme rekisteröityä yhdistystä ja viisi yksityishenkilöä.

Valmisteluvaiheessa tullut palaute on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon yleiskaavaehdotusta valmisteltaessa.

Tavoitteet ja suuntaviivat Kilpisjärven alueen kehittämiselle luotiin vuosina 2009-2011 laaditulla Kilpisjärvi 2020 kehittämissuunnitelmalla. Yleiskaavalla ohjataan Kilpisjärven alueen maankäyttöä kehittämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Kunnan tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa Kilpisjärven kehittäminen luontomatkailukohteena. Kaavassa osoitetaan Kilpisjärven kylään uusia alueita mm. matkailupalveluille, loma-asutukseen, pysyvään asutukseen ja teollisuudelle. Kunnan strategiassa korostuu luonnon kunnioittaminen ja maankäytössä pyritäänkin ottamaan luontoarvot huomioon mahdollisimman hyvin.

Yleiskaavan yleismääräyksellä todetaan, että alue on kokonaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta ja saamelaisten kotiseutualuetta. Yleiskaavan mukaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon poronhoitolain takaama vapaa laidunnusoikeus.

Yleiskaavan aluevaraukset tiivistetysti:

Kilpisjärven kyläalueen yhteyteen osoitetaan 30 hehtaarin alue pientalovaltaisen asuinrakentamisen alueeksi. Alueelle on mahdollista rakentaa yli 50 asuntoa. Lisäksi kaavassa on varattu 6 hehtaarin alue porotilojen alueeksi. Kyläalueelle osoitetaan lähes 50 hehtaaria matkailupalvelujen alueita, sisältäen mm. kehittämissuunnitelmassa hotellin paikaksi suunnitellun alueen Kilpisjärven rannasta.

Salmivaaraan osoitetaan uutta loma-asuntojen aluetta noin 35 hehtaaria. Alueelta on luontoselvityksen yhteydessä havaittu arvokkaita luontokohteita, jotka huomioon ottaen kaavoituksen aluetehokkuus osoitetaan hyvin alhaiseksi. Alueelle on mahdollista rakentaa noin 50 loma-asuntoa. Salmivaarasta osoitetaan lisäksi noin 16 hehtaaria matkailupalvelujen alueeksi.

Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan 14 hehtaarin teollisuusalue Kilpisjärven kylän eteläpuolelle valtatien varteen. Teollisuusalue on tarkoitettu ympäristöhaittaa tuottamattomalle teolliselle ja kaupalliselle palvelutoiminnalle. Teollisuusalueen eteläpuolelle osoitetaan ohjeellinen sijainti uudelle helikopterikentälle, jolla varaudutaan helikopteriliikenteen lisääntymiseen alueella.

Kyläalueen tuntumassa ja Salmivaarassa olevien aluevarausten osalta alueelle tulee ennen niiden toteuttamista laatia asemakaava tai ranta-asemakaava.

Liikenneyhteyksien osalta Kilpisjärven kylän ja Pohjois-Kilpisjärven asemakaava-alueen välille osoitetaan kevyenliikenteen yhteys ja sille kaksi vaihtoehtoista linjausta. Tavanomaisen ajoradan yhteyteen rakennettavan kevyenliikenteen väyläratkaisun lisäksi vaihtoehtona esitetään irrallaan tiealueesta oleva yhteys rantoja pitkin. Erilleen sijoittuva kevyenliikenteenväylä olisi merkittävästi viihtyisämpi, varsinkin jos se valaistaisiin viihtyvyys huomioon ottaen. Salmivaaraan osoitetulle matkailupalvelujen alueelle osoitetaan uusi tieyhteys linjausmerkintänä. Linjaus tulee tukia katusuunnitelmalla ja toteuttaminen ohjata ranta-asemakaavan muutoksella.

Tullin ja valtakunnanrajan väliseltä alueelta Jehkakselle johtava tie osoitetaan yhdystienä. Jehkaksentie on tarkoitettu ylläpidettäväksi ajokelpoisena. Luonnonsuojelun ja poronhoidon tarpeiden vuoksi tie tullaan pitämään suljettuna, sen käyttö täytyy olla luvanvaraista ja valvottua.

Moottorikelkkaliikenne on Kilpisjärvellä merkittävää. Moottorikelkkailu suuntautuu helposti sopimattomille ja kielletyille alueille. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan laajahko 50 hehtaarin aluevaraus Taatsavaaran nokkaan, jossa moottorikelkkailu olisi lupaan perustuen sallittua. Alue tulisi rajattavaksi maastoon ja käyttö rajattavaksi niin, että keväisin käyttö loppuisi riittävän ajoissa porojen vasonta huomioon ottaen. Ala-Kilpisjärven vesialueelle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä alue ajoharjoitteluradalle. Ajoharjoitteluradan toteuttamiseen jäälle tulee hakea ympäristölupa.

Salmivaaran alueelle osoitetaan vähäinen laskettelumäki lähiliikuntapaikaksi urheilu- ja virkistyspalvelualueena (VU). Salmivaaran ranta-asemakaavan ensimmäisen vaiheen alueelle, Salmivaaran jängälle, osoitetaan VU-1 alue poroajelu-alueeksi. Cahkaljärven etelärannalle osoitetaan lähivirkistysaluetta (VL). Alue on tarkoitettu toteutettavaksi Kilpisjärven palveluiden lähivirkistysalueeksi. Alueelle on laadittava suunnitelma reittien, levähdyspaikkojen ja muiden rakenteiden toteuttamisesta niin, että liikuntarajoitteistenkin on helppo tulla alueelle ja käyttää aluetta lähivirkistysalueena. Suunnitelma tulee hyväksyä Enontekiön kunnanhallituksessa ja siitä on pyydettävä paliskunnan lausunto.

Kilpisjärven kyläalueeseen rajoittuvat vapaa-alueet joille sijoittuu Kilpisjärven lähireitit ja reittiyhteydet käsivarren tuntureille, osoitetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Virkistys- ja retkeilyalueella virkistyskäyttö ohjataan reiteille. Poronhoito on edelleen alueiden tärkein maankäyttäjä. Ailakkavaaran laesta etelään päin yleiskaavalla ei osoiteta reittiverkostoa eikä muutakaan virkistyskäyttöä. Alue osoitetaan pelkästään poronhoitoalueeksi.

Yleiskaavaan on osoitettu runsas reittiverkosto. Reitit ovat pääasiassa olemassa olevia reittejä. Yleiskaavalla osoitetaan reittien varsille levähdyspaikkoja ja kaavamääräyksellä määrätään, että VR -alueelle levähdyspaikkoja saa rakentaa vain yleiskaavalla osoitettuihin paikkoihin.

Voimassaolevien suojelupäätösten mukaiset suojelualueet osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL). Uutena luonnonsuojelualueena osoitetaan Saanan tausta, Saanajärven länsiranta. Se on ainoa uusi luonnonsuojelualuevaraus yleiskaavassa lukuun ottamatta kapeaa kiilaa SL-aluetta Saanan suojelualueen ja lehtojensuojelualueen välissä, joka osoitetaan myös SL-merkinnällä.

Tiedossa olevat muinaisjäännökset ja arvokkaat luontokohteet on esitetty kaavakartalla kohdemerkinnällä. Lisäksi kohdemerkinnällä on esitetty paikka maanalaiselle ylävesisäiliölle.

Yleiskaavaehdotus perustuu erittäin monipuoliseen selvitykseen alueen tähänastisesta käytöstä ja alueen olosuhteista. Nähtäville tuleva kaavaehdotus on kompromissi eri tahojen tavoitteista, joita on saatu Kilpisjärvi 2020 -kehittämissuunnitelmaa laadittaessa, lausunnoista ja muusta palautteesta kaavaluonnoksesta sen valmisteluvaiheen kuulemisessa ja monivaiheisista neuvotteluista lopullista kaavaehdotusta valmisteltaessa.

Oheismateriaali: yleiskaavaehdotus, kaavaehdotuksen selostus, Kilpisjärvi 2020 -hankkeen luonnontilan selvitys ja maisemaselvitys, selvitys saamelaiskulttuurista ja poronhoidosta Kilpisjärven yleiskaavan laadintaa varten, valmisteluvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, vastine valmisteluvaiheessa saatuun palautteeseen, poronhoitolain ja saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen muistiot ja pöytäkirjat 

Perustelut

Selostus

Kilpisjärven osayleiskaavatyö on ollut pitkään vireillä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.8.2022 § 170 vaihtaa kaavakonsulttia ja tilata Sweco Infra & Rail Oy:ltä kaavatyön jatkamisen ja laatimisen valmiiksi. Uusi konsultti on aloittanut työnsä kaavaehdotuksen täydentämiseksi ja korjaamiseksi. Suunnitteluprosessin toinen ehdotusvaihe toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja muiden osallisten sekä eri viranomaisten kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 12.3.2012, se on päivitetty 24.10.2022 ja sitä täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa.

Perustelut

Kilpisjärven osayleiskaava on etenemässä 2. ehdotusvaiheeseen.

Osayleiskaavahanke on ollut pitkään vireillä. Kaavan laatija on vaihtunut ehdotusvaiheessa.

Kaava on kuulutettu vireille 7.3.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 12.3.2012. Seitap Oy:n Tapani Honkasen avulla järjestettiin viranomaisneuvottelu 27.3.2012 ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62§, MRA 30§) 3.9. - 30.9.2012. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut pidettiin 10.4.2012, 9.3.2021 ja 5.5.2021 sekä poronhoitolain 53 §:n mukaiset neuvottelut 3.3.2021 ja 16.3.2021.

Osayleiskaavasta laadittiin ensimmäinen kaavaehdotus, josta pyydettiin viranomaisilta lausunnot ja osallisilla oli mahdollista jättää muistutus 1.6.–16.7.2021. Kaavaehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa ja neljä muistutusta. Palautteen perusteella todettiin, että ehdotusaineiston vähäistä suurempi tarkistaminen on tarpeen ja kaavaehdotus tulee asettaa uudestaan nähtäville.

Kaavaehdotuksen päivitystyöhön kunta kilpailutti toukokuussa 2022 uuden kaavakonsultin. Kunta valitsi kaavan laatijaksi Swecon kaavoitusarkkitehdin Sanukka Lehtiön (YKS-446). Toinen kaavaehdotusvaihe käynnistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisellä ja viranomaisten työneuvottelulla marraskuussa 2022.

Toista ehdotusvaihetta varten laadittiin luontoselvitys ja meluselvitys. Kaavaselostus kirjoitettiin uudestaan ja sitä laajennettiin erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta. Vaikutukset pohjavesiin ja arvokkaisiin geologisiin muodostumiin, maisemaan, poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin arvioitiin. Myös luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista Natura-alueisiin laadittiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa sisältäen toimenpideohjelman. Natura-vaikutusten arviota laajennettiin koskemaan kaikkia laadittavana olevia kuntakaavoja osayleiskaavan alueella. Arviointi on toimitettu lausunnolle ELY-keskukseen. Vuorovaikutuksen ja osallisten tarpeiden sekä tiedottamisen että suullisen palautteen koonnin vuoksi järjestettiin avoin työpaja, paliskuntaneuvotteluja, viranomaisten kanssa työneuvotteluja, maanomistajatapaamisia Metsähallituksen kanssa sekä neuvottelu saamelaiskäräjien kanssa.

Yleiskaavalla on esitetty pääpiirteisesti kaava-alueen maankäyttöä. Yleiskaavan rakentamiseen osoitettuja alueita tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa asemakaavassa. Vaikka osayleiskaava-alueen tarkempi maankäytön suunnittelu toteutetaan asemakaavoin, voi kunta mahdollistaa yksittäisten rakennushankkeiden toteuttamisen myös suunnittelutarveratkaisuiden avulla.

Yhdyskuntarakenteen hajautumista pyritään hallitsemaan osoittamalla aluevarausten keskinäinen toteuttamisjärjestys: ensisijaiset alueet, laajentumiset alueet ja tavoitevuotta pidemmän aikavälin reservialueet. Täysvärisinä osoitetut rakentamisen alueet on tarkoitettu ensimmäisinä täydentyviksi ja ehtyviksi. Uudet mahdolliset laajentumisen alueet on kaavakartalla osoitettu kehävärillä ja valkoisella pohjalla. Alueet on valittu teknistaloudellisesti kestävästi täydentämään olemassa olevaa rakennetta, mikäli vastaavat alueet on otettu jo käyttöön. Värireunus ja kirjainmerkinnät osoittavat maankäyttömuodon. Mikäli osayleiskaava-alueen kehitys olisi huomattavasti ennustettua voimakkaampaa, on yleiskaavassa esitetty katkoviivalla ja /res-määreellä ns. pitkän aikavälin reservialueet. Alue voidaan ottaa käyttöön, kun samalla maankäyttömerkinnällä osoitettu viereinen laajentumisen alue on lähes toteutunut. Laajentumis- ja reservialueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavaa.

Yleiskaavan aluevaraukset:

Poronhoitoon valtaosin tarkoitettu alue (MPo)
Valtaosa kaava-alueesta on osoitettu aluemerkinnällä, jolla alue osoitetaan valtaosin poronhoidon käyttöön. Aluetta saa käyttää vähäisissä määrin myös muuhun tarkoitukseen, kunhan toiminnasta ei aiheudu haittaa poronhoidolle. Saanan lähistölle sallitaan virkistykseen liittyvien rakenteiden ja reittien rakentaminen, mutta myös näiden suunnittelussa tulee huomioida porojen laiduntaminen. Poronhoidon vuodenkierto on huomioitu alueen käytön rajaamisessa: vasomisaikana alueella ei saa esiintyä häiriötä.

Retkeilyalue (VR)
Kaava-alueella on toiseksi eniten retkeilytoimintoihin varattuja alueita. Myös näillä alueilla tulee huomioida porojen laiduntaminen. Retkeilyalueet sijaitsevat paikoissa, joissa vierailijoiden voidaan olettaa käyvän: Saanan ympäristössä ja Salmivaaralla.

Luonnonsuojelualue tai luonnonsuojelualueeksi perustettavaksi tarkoitettu alue (SL)
Kaava-alueelle sijoittuu myös luonnonsuojelualueita, joilla kiinnitetään erityistä huomiota luonto- ja ympäristöarvojen turvaamiseen. Nykyisiä luonnonsuojelualueita esitetään paikoin laajennettaviksi. Myös laajennusalueet on osoitettu tällä aluevarausmerkinnällä.

Kyläalue (AT)
Kyläalueet keskittyvät jo rakennetuille alueille ja niiden välittömään läheisyyteen. Kyläalueilla rakentaminen muodostaa tiivistä, kylämäistä asutusta ja uusien rakennusten tulee sopia sijoituksen, koon, materiaalien ja julkisivuvärien osalta alueen nykyiseen rakennuskantaan ja kyläkuvaan. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa luonteva pihapiiri.

Pientalovaltainen asuntoalue (AP)
Alueet on tarkoitettu pääasiassa asuinrakentamista varten, mutta alueelle voidaan myös sijoittaa sellaisia palveluita, jotka ovat asumisen näkökulmasta tarpeellisia. Nämä toiminnot eivät saa aiheuttaa ympäristöönsä häiriötä.

Porotila-alue (APO)
Alue on tarkoitettu poroelinkeinotoiminnan mahdollistamiseen. Lisäksi alueilla saa olla majatalotoimintaan ja siihen liittyvään asumiseen tarvittavia rakennuksia. Kaavamääräyksessä on huomioitu porotilan mahdolliset vaikutukset vesistöihin asettamalla tietyille toiminnoille rajoituksia.

Palvelujen ja hallinnon sekä liike- ja työpaikkarakentamisen alue (P)
Alueelle sijoitetaan pääasiassa julkisia ja yksityisiä palveluja, hallinnon toimintoja sekä liiketiloja. Alueelle saa lisäksi rakentaa toimintaan liittyviä asuinrakennuksia.

Loma-asuntoalue (RA)
Alueet on osoitettu pääasiassa toteutuneiden loma-asuntojen ja osittain asemakaavojen mukaisesti. Alueella sallitaan ympärivuotinen asuminen, mikäli se soveltuu alueen muuhun maankäyttöön.

Matkailupalvelujen alue (RM)
Alue mahdollistaa monipuolisten matkailupalvelujen tuottamisen. Myös näillä alueilla on sallittu lomarakentamisen lisäksi ympärivuotinen asuminen, mikäli se soveltuu alueen muuhun maankäyttöön.