Valmistelija
Heli Kolehmainen, kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori, heli.kolehmainen@enontekio.fi
Perustelut
Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli, joka parantaa yli 16-vuotiaiden, taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden, mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään, harrastaa taidetta tai liikuntaa. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.
Kaikukortti-kohteita ovat julkiset ja yksityiset kulttuuri- ja liikuntatoimijat kuten museot, teatterit, kulttuuritalot, kuntosalit, uimahallit, kulttuuri- ja urheilutapahtumat, sekä kansalaisopistot. Kaikukortin haltija voi käyttää koko maan Kaiku-kohteita ilmaiseksi. Kaikukortti on henkilökohtainen, asiakkaalle maksuton ja se on voimassa 12 kuukautta tai kokeilujakson ajan.
Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka ovat Kaikukorttia jakavien sote- ja hyte-toimijoiden asiakkaita. Asiakkailleen Kaikukortteja jakavat tyypillisesti julkisen ja kolmannen sektorin hyte-toimijat, kuten etsivä nuorisotyö, sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perhetyö ja seurakunnan diakoniatyö.
Yhtenä perusteena kortin saamiselle voi olla henkilön niin tiukka taloudellinen tilanne, että se estää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käytön. Taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten yksinhuoltajuudesta, pitkästä työttömyydestä, sairaudesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä. Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista eikä siten erillisiä todistuksia tuloista.
Kaikukortissa mukana olevat kulttuuri- ja liikuntakohteet osallistuvat toimintaan yhteiskuntavastuun kantamisen ja hyväntekeväisyyden pohjalta, eikä heille korvata jaettuja ilmaislippuja. Kohteet voivat rajata maksuttomien asiakkaidensa määrää Kaikukortin periaatteiden mukaisesti ja saada vastineeksi erityisesti viestinnällistä hyötyä Kaikukortti-brändistä ja siten lisäarvoa toimijaimagoon.
Vapaa-ajan harrastaminen parantaa ihmisen elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, tilaisuudet osallistua ja tehdä itse vähentävät osaltaan yksinäisyyttä ja edistävät yhteisöllisyyttä. Tällaisia mahdollisuuksia tarjoamalla Kaikukortti toteuttaa lakia kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Se linkittyy myös osaksi hyvinvointisuunnitelmia ja on yhtenä indikaattorina terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmässä, TEAviisari-kyselyssä. Kaikukortti-toimintaan osallistuminen hyödyttäisi Enontekiön kuntaa ja kuntalaisia.
Vuonna 2024 Kaikukortti oli käytössä 100 kunnassa ja käyttökertoja ympäri maan yhteensä 70877. Kaikukortti-toimintamallia hallinnoi Kaikukeskus. Lapin hyvinvointialue on mukana Kaikukortti-toiminnassa.
Ehdotus
Esittelijä
Anne-Maria Näkkäläjärvi, Sivistysjohtaja, anne.nakkalajarvi@enontekio.fi
Hyvinvointilautakunta keskustelee Kaikukortti-toimintamallin käyttöönotosta Enontekiön kunnassa ja antaa asian jatkovalmisteluun kulttuuri- ja viestintäkoordinaattorille.
Kokouskäsittely
Kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori oli asiantuntijana kokouksessa asian käsittelyssä ja kertoi Kaikukortti-toimintamallin käyttöönotosta.