Kunnanvaltuusto, kokous 10.6.2026

Perustelut

Kyrön Vesihuolto Oy hakee omistajiltaan rahoitusta Ellintievan vedenottamon ja vedenkäsittelylaitoksen rakentamista varten. Yhtiön hallitus on päättänyt rahoituksen hakemisesta kokouksessaan 30.1.2026 § 5. Yhtiö pyytää omistajiltaan investoinnin toteuttamiseen yhteensä 150 000 euron rahoitusta, joka jakautuu omistajien kesken tasan siten, että Enontekiön kunnan osuus on 75 000 euroa ja Kittilän kunnan osuus 75 000 euroa. Rahoitus esitetään toteutettavaksi pääomalainana, jonka korko- ja takaisinmaksuehdot sovitaan omistajien ja yhtiön välisissä neuvotteluissa sekä omistajien päätösten mukaisesti.

Kyrön Vesihuolto Oy on hakenut vesilain mukaista vedenottolupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta Raattaman kylään Kittilän puolelle rakennettavaa vedenottamoa ja vedenkäsittelylaitosta varten. Lupahakemus on jätetty 24.7.2025.
Investoinnin tavoitteena on turvata vedenjakelun riittävyys yhtiön toiminta-alueella, johon kuuluvat Raattaman ja Yli-Kyrön kylät sekä Vuontisjärven alue. Investointi mahdollistaa veden saannin myös kaavoitetulle Hommakankaan alueelle sekä turvaa nykyisen veden saannin erityisesti keväisin matkailusesongin aikana, jolloin vedenkulutus kasvaa merkittävästi. Rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2026 aikana ja tarvittavat rakennussuunnitelmat laaditaan vuoden 2026 alkuvuoden aikana.

Kyrön Vesihuolto Oy:n suunnittelema investointi on alueen vesihuollon toimintavarmuuden, yhdyskuntakehityksen sekä matkailun toimintaedellytysten kannalta merkittävä. Investoinnilla turvataan veden riittävyys nykyisille käyttäjille sekä mahdollistetaan uusien alueiden rakentuminen ja elinkeinoelämän kehittäminen.

Kyrön Vesihuolto Oy toimii Enontekiön ja Kittilän kuntien omistamana vesihuoltoyhtiönä siten, että molemmat kunnat omistavat yhtiöstä 50 prosenttia. Enontekiön kunnalla ei siten ole yksin määräysvaltaa yhtiössä.

Kuntalain § 129 mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.

Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla tai vastavakuuksilla. Riskin määrä ei kuitenkaan toteutuessaan olisi merkittävä, eikä uhkaisi kunnan kykyä vastata sille säädetyistä tehtävistä.

Poikkeamista markkinaehtoisesta rahoituksesta puoltaa vesihuoltolain uudistus, joka korostaa, että vesihuolto on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, jonka omistus ja määräysvalta tulee säilyttää kunnilla tai muilla julkisilla toimijoilla. Lainsäädäntö rajoittaa käytännössä vapaan kilpailun syntymistä vesihuollossa, koska kunta ei voi luopua omistuksestaan eikä alalle synny normaalia kilpailtua markkinaa. Samalla kunnalle asetetaan vastuu vesihuollon toimintavarmuudesta, investoinneista ja huoltovarmuudesta. Vesihuolto ei siten ole tavanomaista kilpailullista liiketoimintaa, vaan lakisääteinen välttämättömyyspalvelu ja luonnollinen monopoli.

Tämän vuoksi kunnalla on perusteltu mahdollisuus rahoittaa vesihuoltolaitosta markkinaehtoista alemmilla ehdoilla. Rahoituksen tarkoituksena ei ole kilpailuedun antaminen, vaan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen, toimintavarmuuden ylläpito ja kohtuullisten asiakasmaksujen varmistaminen pitkällä aikavälillä.