Perustelut
Tornionlaakson neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla ja sen läheisyydessä sijaitsevien kuntien yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, sekä yksi kahdestatoista Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamasta rajakomiteasta. Neuvoston perustajajäsenet ovat rajakuntia, mutta muuttuneen maailmantilanteen myötä rajat ylittävä Pohjoismainen yhteistyö ja edunvalvonta on nähty tärkeäksi myös rajakuntien ulkopuolella.
Neuvostossa on jäseniä viidestätoista kunnasta:
Suomesta Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö ja Kittilä
Ruotsista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna
Norjasta Omasvuono (Storfjord), Kaivuono (Kåfjord), Raisi (Nordreisa) ja Yykeä (Lyngen).
Tornionlaakson neuvosto pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään ja kehittämään ainutlaatuista ja monipuolista kolmen maan raja-aluetta seuraavin toimenpitein:
- olemalla jäsenkuntiensa arvostama yhteistyön tekijä ja edunvalvoja
- toimimalla integraation edistämiseksi alueella
- tekemällä yhteistyötä rajaesteiden poistamiseksi ja liikkuvuuden parantamiseksi -
säilyttämällä toiminta-alueen rikas kulttuuriperintö, joka on tärkeä osa alueen identiteettiä
- tukemalla jäsenkuntien alueella toimivien organisaatioiden rajat ylittävää verkostoitumista sekä edistämällä eri toimijoiden välistä pohjoismaista yhteistyötä Tornionlaakson neuvoston alueella
- työskentelemällä osana pohjoismaisia ja eurooppalaisia yhteistyöverkostoja
- keskittämällä edunvalvonta seuraaviin tärkeimpiin osa-alueisiin: rajat ylittävä infrastruktuuri, alueen veto- ja pitovoiman vahvistaminen, rajat ylittävän työssäkäynnin ja koulutuksen sekä rajat ylittävän kulttuurin- ja matkailuyhteistyön edistäminen
- pitkän tähtäimen tavoitteena on nostamalla esiin alueen erityispiirteitä, helpottaa rajat ylittävän arkipäivän byrokratiaa ja saavuttaa pilottialueen status.
Kaikkien näiden toimenpiteiden yhteinen tavoite on vahvistaa Tornionlaakson neuvoston koko alueen elinvoimaisuutta, tähdäten kohti Tornionlaakson neuvoston visiota Euroopan integroituneimmasta rajavyöhykkeestä. Auki kirjoitettuna tämä tarkoittaa, että Tornionlaaksossa asukkaiden tulee voida elää, opiskella, tehdä töitä ja yrittää turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä rajat ylittäen, niin kuin valtakunnanrajoja ei olisi.
Neuvoston toimielimiä ovat Tornionlaakson neuvosto, hallitus ja kanslia. Ylin päättävä toimielin on Tornionlaakson neuvosto, johon jäsenkunnat nimeävät kunkin jäsenmaan kunnalliseksi vaalikaudeksi edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat. Tornionlaakson neuvosto hyväksyy mm. budjetin, jäsenmaksun sekä toimintasuunnitelman. Tornionlaakson neuvoston operatiivisestä toiminnasta vastaa hallitus toiminnanjohtajan avustamana. Hallitus kokoontuu noin 4–5 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi neuvoston alaisuudessa toimii infrastruktuuri- sekä kulttuuri- ja matkailutyöryhmät. Jokainen jäsenkunta valitsee oman jäsenensä sekä varajäsenen Tornionlaakson neuvoston hallitukseen. Tornionlaakson neuvoston vuosikokous nimittää hallituksen sekä nimeää hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Uusi hallitus toimikaudelle 2025–2027 nimetään vuosikokouksessa 21.5.2025.
Jokaisella kunnalla on hallituksessa yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen. Edellä olevan perusteella Tornionlaakson neuvosto pyytää, että kunnanhallitus nimeää jäsenen sekä henkilökohtaisen varajäsenen Tornionlaakson neuvoston hallitukseen toimikaudeksi 2025–2027. Esityksessä pyydetään kiinnittämään huomiota myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Ehdotus
Esittelijä
-
Eero Ylitalo, vt. kunnanjohtaja, eero.ylitalo@enontekio.fi
Kunnanhallitus nimeää Enontekiön kunnan edustajaksi Tornionlaakson Neuvoston hallitukseen kaudeksi 2025-2027 kunnanhallituksen puheenjohtajan. Hänen varajäsenekseen nimetään kunnanjohtaja.